Pääkirjoitus 13.2.2017: Suomi valintojen edessä

Viikonloppuna uutisoimme ainoana mediana Suomessa Euroopan parlamentissa tällä viikolla käsittelyyn tulevasta Guy Verhofstadtin mietinnöstä (Euroedustajat valmistautuvat äänestämään liittovaltiokehityksestä). Uutinen saavutti sanalla sanoen valtavan määrän lukijoita, mikä on erityisen hyvä merkki siitä, että suomalaisia kiinnostaa, mitä Euroopan unionissa on tällä hetkellä meneillään.

Onko mietinnöllä sitten merkitystä? Prosessin kannalta ei välttämättä kummoistakaan, mutta se osoittaa suunnan ja ennen kaikkea tahtotilan. Meille suomalaisille se on erityisen tärkeä siksi, että äänestys tulee osoittamaan suomalaismeppien ja lopulta hallituksenkin tahtotilan. Ovatko he ajamassa EU -hallitusta, EU-tiedustelua, EU-NATO:a, EU-valtiovarainministeriötä jne. Toisin sanoen tukevatko he poliittisen päätösvallan luovuttamista ulkovalloille käytännössä kaikilla politiikan alueilla? Seuratkaamme siis tarkasti meppiemme toimintaa sekä valtioneuvostosta kuuluvia lausuntoja tämän viikon lopulla.

Tulevien viikkojen ajankohtainen kysymys tulee olemaan puolustusulottuvuus ja EU-NATO. Näyttää siltä, että Donald Trumpin vaalivoiton myötä isot pyörät ovat lähteneet liikkeelle Euroopassa. Salon Seudun Sanomat kirjoittaa tänään EU:n sotilaallisen johtokeskuksen etenemisestä.

Euroopan unionin sotilasesikunnan sisälle rakennetaan johtokeskusta, joka johtaisi ja suunnittelisi sotilas- ja koulutusoperaatioita. Pitkään suunniteltu komentorakenne on etenemässä tämän kevään aikana, arvioi EU:n sotilasesikunnan päällikkö Esa Pulkkinen.

(…)

Viime keväästä tehtäväänsä hoitanut Pulkkinen on mukana valmistelemassa EU:n tiivistyvää puolustusyhteistyötä, josta odotetaan kevään aikana paljon pieniä askelia eteenpäin. Sotilaallisesta johtamiskyvystä saatetaan Pulkkisen mukaan tehdä päätöksiä jo maaliskuun huippukokouksessa. Tämä olisi iso askel, sillä EU:n Nato-maat ovat aiemmin suhtautuneet yhteiseen komentorakenteeseen hyvin pidättyväisesti.

(…)

Brysselin komentokeskus antaisi ohjeita ja käskyjä EU-joukoille ja edustaisi niitä suhteessa poliittiseen turvallisuuskomiteaan

Erityisen huomioitavaa on se, että Euroopan unionin jäsenvaltiot Britanniaa lukuunottamatta ottavat turvallisuuspolitiikassaan nyt etäisyyttä Yhdysvaltoihin osoittamalla kiinnostustaan eurooppalaiseen NATO:on. Tiedotusvälineiden tuen puutteeseen suunnitelmat eivät ainakaan tule kaatumaan. Esimerkkinä vaikkapa Politico -lehden Brysselin toimituksen kirjoitus lauantailta:

Why NATO needs a European pillar

If Europe tries to protect the alliance only by ‘buying’ American commitment through increased defense spending, it will fail.

Eurooppalaiset johtajat ja toimittajat osoittavatkin parhaillaan, että heille turvallisuuspolitiikka on suhteellinen käsite ja riippuu siitä, kuka neljän vuoden välein valitaan USAn presidentiksi. Voiko Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka riippua siitä, että pitääkö Washingtonissa valtaa Donald Trump vai Hillary Clinton?

Seuraa meitä
FACEBOOK
FACEBOOK
Seuraa sähköpostilla
RSS

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*