Pääministeri Sipilä ei aio varautua EU:n hajoamiseen

Kommunistitaustainen EU:n ulko- ja turvallisuusasioista vastaava Federica Mogherini ja Suomen pääministeri Juha Sipilä Maltan pääkaupungissa 3.2.2017. (© Anne Sjöholm/Valtioneuvoston kanslia)

Perussuomalaisten kansanedustaja Laura Huhtasaari jätti 8. helmikuuta eduskunnassa kirjallisen kysymyksen liittyen Euroopan unionin ja euroalueen epävarmaan tilanteeseen ja nopeisiin muutoksiin maailmanpoliittisessa tilanteessa. Hän totesi EU:n hajoavan omaan mahdottomuuteensa. Huhtasaaren mukaan brittien kansanäänestystulos EU-erosta on vakava signaali muille ja ainakin Ranskassa ja Hollannissa on laajaa kannatusta EU-erolle.

Niin ikään euroalueen tulevaisuuden hän näkee epävarmana. Kansanedustaja viittaa kysymyksessään rahaliiton rakennevikoihin sekä Kreikan tukipakettihuijauksiin ja esittää Suomelle varautumista euroajan jälkeiseen elämään. Huhtasaari patistaa suomalaispäättäjiä muuttamaan ajatustapaansa reaktiivisesta proaktiiviseksi: “Olemme EU:ssa olleet vain reagoimassa ja toteamassa tapahtuneita asioita. Nyt pitäisi varautua ajoissa. Ennen kaikkea meillä pitää olla suunnitelma onnistuneesta tiestä pois rahaliitosta ja EU:sta. Poliittiset päättäjät tarvitsevat jatkuvasti punnittua tietoa, jotta he voivat tehdä oikeita linjauksia.”

Perussuomalaisten ensimmäisen kauden kansanedustaja ehdottaa lääkkeeksi ajatuspajan perustamista varautuaksemme mahdolliseen EU- ja euroalueen hajoamiseen. Itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlan hengessä kansallisten heikkouksien ja vahvuuksien tunnistaminen olisi Huhtasaaren mielestä arvokas tiedollinen lahja isänmaallemme.

Pääministeri Sipilä väisti kysymyksen

Pääministeri Juha Sipilä antoi vastauksensa kysymykseen 2. päivä helmikuuta. Vastauksessaan hän toteaa Suomen olevan hallitusohjelmassaan sitoutunut euroalueen vakauteen. Ristiriitainen kohta vastauksessa sisältää samassa lauseessa tavoitteen pysyä euroalueessa sekä jokaisen jäsenvaltion vastuun omasta talouspolitiikastaan. Sipilä rinnastaa tavaroiden, ihmisten ja pääomien vapaan liikkumisen ja toteaa niiden muodostavan unionin peruskiven.

Hän jatkaa todeten unionin uudistustarpeen mutta ei pidä perussopimuksiin puuttumista ajankohtaisena. Sipilän mukaan kansallinen ja yhteinen eurooppalainen etu on mahdollista yhdistää Suomen EU-politiikassa. Vastaus kirjalliseen kysymykseen päättyy ilman kannanottoa ajatuspajan perustamiseen: “Hallitus ei valmistele EU:sta tai eurosta eroamista eikä osallistu tällaisiin pohdintoihin.”

identitaari@kansallinenturvallisuus.com

 

Seuraa meitä
FACEBOOK
FACEBOOK
Seuraa sähköpostilla
RSS

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*