Pääkirjoitus 7.2.2017 – Kansallinen turvallisuus on uhattuna

Suomen lippu

 
Suomen kansallinen turvallisuus on vakavasti uhattuna. Jo vuosia kehittynyt uusi suurvaltojen välinen kylmä sota on saavuttanut pisteen, jossa itsenäisen kansallisvaltiomme päätösvalta ollaan
lopullisesti riistämässä ulkovalloille. Jännite on kasvanut jo vuosikymmeniä, mutta lopulta tilanne lähti hallinnasta Syyrian ja Ukrainan kriisien alettua. Nämä kaksi kriisiä ovat uuden kylmän sodan ‘epicentereitä’, joissa tosiasiassa suurvallat katsovat toisiaan tähtäimien läpi.

Suomen ulkopoliittinen johto on valinnut puolensa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme perustana vuosikymmenet olleesta puolueettomuuspolitiikasta sekä halusta pysyä suurvaltakriisien ulkopuolella, ei ole jälkeäkään enää. Päinvastoin kylmän sodan eskaloiduttua lähes kuumaksi esimerkiksi Ukrainassa vuonna 2014, alkoi Suomi vimmatusti hakeutumaan läntiseen liittoumaan. Tavoitteena oli selvästi NATO-jäsenyys, minkä esimerkiksi kokoomus yhdellä suulla sekä osa perussuomalaisistakin avoimesti kertoo. Kaikessa innokkuudessaan he unohtivat kuitenkin yhden asian. Sen, että NATO-jäsenyys ei ratkaise Suomea koskevia turvallisuuspoliittisia haasteita, vaan päinvastoin tekee valtiomme alueesta taistelutantereen, puskurin.

Valintansa tehtyään ja määrätietoisesti pyrittyään osaksi läntistä liittoumaa ulkopoliittinen johtomme kuitenkin yllätettiin housut kintuissa. Ukrainan sodan myötä aloitetun, Venäjää vastaan käymämme taloussodan piti laittaa Venäjä polvilleen ja tehdä siitä paariavaltio, kuten Yhdysvalloissa ennusteltiin. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan Venäjä kääntyi itään ja hajaannus alkoikin läntisen liittouman itsensä keskuudessa.

Euroopan kansallisvaltiot ovat jo vuosia olleet Euroopan unionin, tai tarkkaan ottaen Saksan harjoittaman kiristyspolitiikan kohteina talous- ja siirtolaiskriisien vuoksi. Osa kansallisvaltioista on hangoitellut voimakkaasti Saksan politiikkaa vastaan, mutta Suomi on omasta puolestaan yhtynyt kaikkeen taakanjakoon niin ulko-, raha- kuin siirtolaispolitiikassakin. Hajaannus Euroopan maiden kesken on etenkin Brexitin jälkeen valtava, mutta tosiasiassa prosessi on vasta alkanut ja Brysselissä tilanne nähdäänkin nyt “kaikki tai ei mitään” -skenaariona. Liittovaltio runnotaan keinoja kaihtamatta läpi ja valitettavasti Suomi tukee prosessia. Tätä emme voineet ymmärtää käydessämme uurnilla taannoisessa kansanäänestyksessä EU-jäsenyydestä, vaan sinisilmäisinä äänestimme liittymisen puolesta.

Myös NATO:n keskuudessa alkoi valtava hajaannus, kun Turkki ja Yhdysvallat ajautuivat kiistoihin ja lopulta Turkissa tapahtui vallankaappausyritys. Turkki tosiasiassa jätti NATO:n ja samalla sotilasliiton yksi tukipilareista hävisi. Jäljelle jääneet maat ovat puolestaan ulkopoliittisesti täysin eri, tai jopa vastaikkaisilla linjoilla. Tämä on saanut Suomen ulkopoliittisen johdon pohtimaan uusia vaihtoehtoja. Aluksi pyrittiin hakemaan yhteistyötä suoraan Yhdysvaltojen kanssa. Hanke on kuitenkin hyvin epämääräisessä tilassa, sillä Yhdysvalloissa käynnissä oleva poliittinen turbulenssi vie maan huomion muihin asioihin. Nyt käynnistellään yhteistyötä Pohjoismaiden ja Britannian kanssa. Samalla Suomi tukee virallisesti Euroopan unionin turvallisuus- ja puolustusulottuvuutta, jota rakennetaan kulisseissa nyt valtavalla vimmalla. Tuntien Euroopan unionin päätöksentekotavan ja erityisesti -kyvyn, herää suuri kysymys siitä, että ketä vastaan se oikein aikoo sotia käydä? Kaikki muu on siis epävarmaa paitsi se, että sotia tulevaisuuden unioni ja siten myös Suomi tulevat kyllä käymään, sillä Euroopan unionin ekspansiopolitiikka kylvää kuolemaa eri puolilla jo nyt.

Euroopan parlamentin mietinnössä 2015/2343(INI) lukee muun muassa seuraavia lauselmia:

…ottaa huomioon, että Euroopan unioni on vakaasti päättänyt määrittää yhteisen puolustuspolitiikan, joka johtaa yhteiseen puolustukseen, joka puolestaan vahvistaa unionin eurooppalaista identiteettiä ja riippumattomuutta siten, että edistetään rauhaa, turvallisuutta ja kehitystä Euroopassa ja maailmalla

…on vakuuttunut siitä, että jos pysymme yhtenäisinä, unionin turvallisuus ja puolustus vahvistuu; katsoo, että EU:n on kehitettävä omaa turvallisuuttaan ja puolustustaan varten tehokas eurooppalainen taakanjakojärjestelmä, jollaista ei vielä toistaiseksi ole

Kuten mietinnön nimikkeestä voidaan päätellä, niin tämäkin on jo vanhaa tietoa. Tosiasiassa Suomen ulkopoliittinen johto ei kerro Suomen kansalaisille, kuinka pitkällä prosessi jo on. Miksi he eivät kerro, on erittäin epäselvää, mutta ei heidän tarvitsekaan kertoa, sillä maassa ei ole ainoatakaan ammattitaitoista toimittajaa, joka kysyisi asiaa heiltä. Yksikään toimittaja Suomessa ei aseta ulkopoliittisen johtomme esityksiä kriittisen tarkastelun alle, vaan ohittavat asiat olankohauksella, vaikka esimerkiksi pääministeri Sipilä avoimesti kertoo Suomen tukevan prosessia.

Ulko- ja turvallisuuspoliittinen sumutus on vain yksi liittovaltiokehitykseen liittyvä asia. On paljon muitakin, kuten esimerkiksi kansallisen turvallisuuden vastainen toiminta maahanmuuttopolitiikassa. Vuonna 2015 alkanut siirtolaisten joukkopako ilmeisesti jonkinlaisesta kriisistä kärsineestä Ruotsista Suomeen ei tosiasiassa ollut niin spontaani ilmiö, kuin tiedotusvälineissämme on annettu ymmärtää, vaan kysymys siinäkin oli kansainvälisestä taakanjaosta. Yleisön nähtävillä on todisteita, jotka osoittavat tapahtumien olleen viranomaisten ohjaamia. Nyt kun kriisi on tilapäisesti hieman jäähtynyt, aikoo Euroopan unioni virallistaa siirtolaistaakanjaon ajamalla voimaan CEAS-sopimuksen, jota Suomi jälleen kerran tukee.

Yllä vain pintaraapaisu niihin teemoihin, joiden vuoksi päätimme perustaa uuden verkkopalvelun ja antaa sille nimeksi Kansallinen Turvallisuus. Olemme kollektiivi tavallisia, eri aloilla kansainvälisissäkin tehtävissä työskenteleviä suomalaisia. Olemme perheellisiä ihmisiä ja olemme erittäin huolissamme lastemme tulevaisuudesta. Haluamme kirjoittaa historiaan lastemme luettaviksi ne täysin järjettömät päätökset, joita ulko- ja puolustusministeriössä, valtioneuvostossa sekä presidentinkansliassa tällä hetkellä tehdään.

Seuraa meitä
FACEBOOK
FACEBOOK
Seuraa sähköpostilla
RSS

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*